2019 Boholin salaperäiset Tarsierit voit bongata ainoastaan tältä upealla saarelta.

Coronilta matkamme jatkui lentäen Cebuun ja sieltä lautalla parin tunnin matka Boholin saarelle. Upea auringonnousu siivitti aikaista lähtöä. Tämä olikin harvoja kertoja kun jaksan nousta ennen auringon nousua. Vaikka aina lomalle lähtiessä päätän, että tällä lomalla käyn kyllä ikuistamassa jonkin upean auringonnousun. Mutta nämä näkymät ja fiilikset todellakin palkitsivat aikaisen ylösnousun. 

Cebussa laivalle noustessa oli todella perusteelliset turvatarkastukset. Kaikki läpivalaistiin ja käytöntö oli samanlaista kuin lentokentillä. Tällaiseen emme olleet tottuneet. Aamun mahalääkkeeksi ostamamme viskipullonkin joitui kaatamaan pois 🤭

Viimeinkin perillä. Bohol on jakautunut kahteen osaan. Iso pääsaari on Bohol ja siitä erotettuna on pienempi Panglao saari. Näiden välillä on kulkuyhteys kahta siltaa pitkin. Me varasimme majoituksen pienemmältä Panglao saarelta, läheltä Alona Beachiä. Tämä on suosituin alue majoittumiseen ja näin ollen palvelut on keskittyneet tänne. Ranta on todella hyvä ja lähes aina löytyy hyvin tilaa.

*Sisältää affiliate linkkejä, linkit merkitty tähdellä.

Hotellimme ALONA GOLDEN PALM oli pienehkö, mutta muuten täydellinen omalla käynnillä uima-altaalle. Rantaan matkaa n. 500 metriä. Tämä osoittautui loistavaksi valinnaksi myös sijainnin suhteen koska rannan tuntumassa oli aika paljon rantaravintoloita, joissa juhlijat saattoivat joskus jatkaa aamuyön tunteihin asti. Eli nukkuminen ois ollu varsin haastavaa.

*HYVIÄ HOTELLEJA ALONA BEACHILLÄ

ALONA GOLDEN PALM ⭐⭐⭐

ALONA VIDA BEACH RESORT  ⭐⭐⭐

HENANN RESORT ALONA BEACH ⭐⭐⭐⭐⭐

Bohol on yksi Filippiinien monipuolisimmista saarista. Siksi mekin tänne suuntasimme. Tarjolla on upeita valkohiekkaisia rantoja, delfiinien elämään tutustumista, loistavat mahdollisuudet sukeltamiseen, vesiputouksia, suklaakukkulat ja pisteenä i:n päälle täällä asustaa ainoana maailmassa harvinaisia kummituseläimiä eli Tarsiereita. 

Tällä saarella pikaiset sadekuurot pääsivät yllättämään useammin kuin muualla reissuillamme. Mutta ne on myös ohi ennenkö huomaakaan.  Skootteri oli jälleen käytössä muutaman päivän ja sillä huristelimme yhtenä päivänä muutamalle rannalle. Skootterilla huristelu on täällä helpompaa kuin monessa muussa turistikohteessa. Tiet on hyvässä kunnossa ja selkeitä. 

Päivän aikana käytiin Dumaluan ja Bikini Beachillä. .

Dumaluan & White Beach

Alona Beachiltä pohjoiseen lähdettäessä on ensimmäisenä Dumaluan ja se oli mahtava. Siellä on muutama luxus resortti, mutta se oli silti myös muiden vapaassa käytössä. Ranta oli kuin postikortista ja täydellisessä rauhassa sai olla. Ranta ja sen varrella olevat hotellit näyttivät olevan myös suosittuja häiden vietto paikkoja. Enkä yhtään ihmettele miksi!

Dumaluannin pohjoispäästä löytyy erillinen White Beach – vaikka on periaatteessa samaa rantaa.

Mustat pilvet saapuivat taas aivan yllättäen, mutta emme kerenneet edes kastua, kun ne olivat jo lipuneet ohi. Jälleen paistoi aurinko polttavan kuumasti.

Bikini Beach

Bikini Beach löytyy seuraavana matkalla pohjoiseen. Se on paikallisempi ja yksinkertaisempi ranta. Hiekka on vaaleaa, meri matala ja rauhallinen ja uiminen onnistuu hyvin ilman voimakkaita virtauksia. Ranta ei ole postikorttitasoa koko matkaltaan, mutta se on helppo ja mutkaton paikka viettää muutama tunti, varsinkin jos haluaa välttää isompia turistimassoja. Alueella on pieniä majataloja, paikallisia ruokapaikkoja ja satunnaisia rantabaareja, mutta luksusresortteja täältä ei juuri löydy. Panglaon saaren toiselta puolelta löytyy myös aika vaatimattomat Doljo ja Momo Beach.

Suklaakukkulat – Chokolade Hills

Suklaakukkulat oli puolisoni eniten odottama nähtävyys tältä reissulta. Niinpä lähdimme skootterilla hyvissä ajoin köröttelemään kohti isompaa Boholin saarta. Kukkulat on aika lailla keskellä saarta, joten matkaan meni hyvinkin pari tuntia. Ilma oli ikävä kyllä tasaisen sateinen tälle päivälle.

Kukkuloiden syntyyn liittyy useita teorioita. Yleisimmin hyväksytty selitys on, että ne ovat muinaisten korallimuodostelmien ja eroosion tulosta. Alue on Unescon suojelukohde-ehdokas ja tarkasti suojeltu. Lähes perille asti pääsee autolla tai skootterilla, mutta itse kukkuloilla ei saa liikkua vapaasti, vaan maisemaa ihaillaan näköalatasanteilta.

Suklaakukkulat löydettiin ja ylös Carmen Townin näköalapaikalle kiivettiin. Tämä teki hyvää skootterikyydin puuduttamalle  pehvalle 😅 

Kukkulat on valittu maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Näitä on arvioitu olevan täällä 50km2 alueella yli 1500! Ruohon peittämät kukkulat ovat parhaimmillaan syksyisin, kun ruoho on jo ruvennut kunnolla kuivumaan.  Siitä nimikin on tullut, kukkulat ovat kuin suklaasuukkoja.

Porukkaa täällä oli ihmeen paljon. Varsinkin Kiina-Korea-Japani akselilta oli bussilasteittan valokuvaajia. Mutta he eivät onneksi kauan yhdellä paikalla vanhene, joten pieni odottelu kyllä palkitaan. Ja kohta jo pääsimme nauttimaan maisemista suhteellisen rauhassa (ja omasta pakollisesta kuvaussessiosta). Alueelta löytyy myös pari vaatimatonta ravintolaa ja tietysti matkamuistomyymälä, muuten kukkulat on todella kaukana kaikesta. Suklaakukkuloilta matka jatkui Tarsiereiden asuinalueelle.

Kummituseläinten suojelualueella – Tarsier Sanctuary

Suklaakukkuloiden jälkeen matka jatkui Corellan kylään kummituseläinten suojelualueelle. Matka kulki tämän uskomattoman upean mahonkipuumetsän läpi. Pituutta metsällä oli yli 2 kilometriä.

Vihdoin perillä!

Tämä oli minun suurin odotukseni tältä lomalta, päästä näkemään omin silmin nämä kummallisella tavalla söpöt otukset. Näillä yöeläimillä on valtavat silmät, häntä kuin rotalla ja korvat kuin lepakolla. Mieleen tulee Gremlins elokuvan riiviöt.

Suojelulue on aidattu petoeläinten takia ja valtavan laaja. Eläimet saavat liikkua ihan vapaasti. Oppaat kulkevat metsässä ja opastavat turisteja. Kokoa näillä on vain miehen nyrkin verran ja menikin pitkä aika ennenkö osasin erottaa metsän puista näitä pikkuriikkisiä otuksia. 

Kummituseläimet ovat äärimmäisen herkkiä, siksi täällä vallitsee totaalinen hiljaisuus ja esimerkiksi salaman käyttö on ehdottomasti kielletty. Oppaatkin hyssyttelevät heti jos joku intoutuu vähän kovemmin puhumaan. Tarsierit ovat taipuvaisia jopa itsemurhaan mikäli jokin järkyttää heitä liikaa 😢

En osaa oikein sanoa onko Tarsier pelottava vai söpö. Varmaan vähän molempia. Oskomattomat ominaisuudet tämä yöeläjä ainakin omaa. Sen silmät on suuremmat kuin aivot ja pää kääntyy molempiin suuntiin 180 astetta. Painoa keskimäärin vain 130g. Varpaiden päässä on imukupit ja loikkia Tarsier pystyy ottamaan jopa 3 metrin päähän…eli sama kuin ihminen hyppäisi 100 metriä tuosta vain!

Olipahan taas mahtava päivä. Kiitos näiden pikku riiviöiden jotka kummallisella (kummituksellisella) tavalla veivät ainakin osan sydämestäni 💚

Paluumatkalla kiersimme Lobocin kylän läpi tsekaten vielä kuuluisan Lobocin joen. Täällä on mahdollisuus nauttia vaikka jokiristeilyistä illallisineen. Voisinkin hyvin kuvitella kuinka upea elämys olisi nauttia illallista kirjaimellisesti keskellä viidakkoa virtaavalla joella. Myös pitkä puinen riippusilta pitäisi olla täällä jossain, mutta sitä emme löytäneet. Iltakin rupesi lähestymään ja halusimme takaisin omalle saarelle ennen pimeää. 

Veneretki Balicasag ja Virgin Islandille

Taas oli aikainen herätys, koska olimme varanneet päiväksi veneretken. Aamupala (jonka saimme hotelliltamme) syötiin näin upeata auringonnousua ihastellen Alona Beachilla. Auringon noustua tuli vene kapteeneineen meitä ja muutamaa muuta saman retken varanneita hakemaan. Onneksi tälle päivälle saatiin mitä mainioin auringonpaiste.

Tämän päivän ensimmäinen stoppi oli Balicasang Island. Täällä oli mahdollisuus snorklaamiseen ja nähdä kilpikonnia. Mekin kyllä snorklattiin, mutta kilpparit oli niin pieniä ja syvissä vesissä, ettei niitä minun onnellani näkynyt. Hiekka tällä rannalla oli täynnä pienen pientä simpukankuori murskaa. Ja ikävä huomata että myös roskaa oli valtavasti.

Balicasang Islandin jälkeen suunnaksi otettiin Virgin Island. Tämä olikin todella matala saari joka juuri ja juuri näkyy veden pinnan yläpuolelle. Puita tai muuta korkeampaa kasvillisuutta ei ole ollenkaan, mutta meritähtiä löytyi todella paljon.

Ja sitten tämän retken kohokohta…katsomaan delfiinejä! En ole koskaan aikaisemmin nähnyt delfiinejä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Ainoastaan Delfinaarioissa. 

Ihan heti emme niitä löytäneet vaan paikkaa piti vaihtaa monta kertaa. Ja monta kertaa taas kapteeni huusi ”LOOK THERE DELFINS”! Mutta en vain millään meinannu osata erottaa näitä merestä. Meinasin jo turhautua ja ajattelin että paskaa tuo puhuu, mutta sitten meni iso parvi leikkien meidän veneen ympärillä ja näin tämäkin päivä oli pelastettu.

Upea päivä merellä. Takaisin omalle saarelle hyvissä ajoin ennen auringonlaskua. Iltaisin ranta täyttyy ravintoloiden tarjonnasta. Ja hyvästä ruuasta ja juomasta saa nauttia varpaat hiekassa Alona beachillä on ainutlatuinen tilaisuus nähdä sekä auringonnousu, että -lasku samalla rannalla. Toisesta päästä rantaa aurinko nousee ja toisesta laskee.

Boholilla on valtavasti tarjolla erilaisia valmiita retkiä. Niin ryhmä- kuin private retkiä. Voit tarkistaa retket, niiden hinnat ja saatavuuden täältä * TOP BOHOL DAY TRIPS.

KIITOS BOHOL!  🌴🐒💛

Olisi hyvin voitu viettää vielä muutama päivä lisää tällä saarella. Paljon nähtiin, mutta vielä jäi paljon näkemättäkin…pari lisäpäivää skootterilla kierrellen olis ollu paikallaan.

Täältä matka jatkuu Mactanin saarelle pariksi päiväksi ja sitten takaisin kylmään Suomeen.